
PANCHO VILLA
- Pääkaupunkiseutu
- Pori
- Lappeenranta
- Imatra
- Kuopio
- Oulu
BEST BURGER PIZZA & SUB
- Pääkaupunkiseutu
- Turku
- Tampere
- Oulu
- Lappeenranta
DONEGROUP
- Kotka
- Kouvola
- Lahti
- Lappeenranta
- Oulu
- Vaasa
- Ylivieska
WAYNE´S COFFEE
- Hyvinkää Willa
- Helsinki
- Espoo
- Tampere
- Turku
CONSTI TALOTEKNIIKKA
- Tampere


KYSYMYS: Miten franchisingyrittäjäksi pääsee?
VASTAUS: Franchisingketjuun haetaan vähän samalla tavalla kuin työpaikkaan. Yleensä ketjuilla on avoinna yrittäjäpaikka, josta ilmoitetaan jossakin mediassa, kuten ketju.fi-palvelussa. Ensimmäinen vaihe on luoda kontakti yrittäjärekrytoinnista vastaavaan henkilöön ketjussa. Se tapahtuu helposti ja nopeasti tämän ketju.fi-palvelun avulla. Kun kontakti on saatu, yleensä ketju pyytää lähettämään heille hakemuksen, jonka perusteella sinut kutsutaan haastatteluun. Haastattelukierroksia voi olla useita ja niiden aikana puolin ja toisin tarkastellaan mahdollisen yhteistyösuhteen onnistumisedellytyksiä. Myös erilaisia testejä tyypillisesti käytetään apuna oikeanlaista yrittäjää etsittäessä. Neuvotteluiden pohjalta molemmat tekevät ratkaisunsa ja jos ne ovat yhtenevät, allekirjoitetaan franchisingsopimus. Franchising on sopimuspohjainen yhteistyömalli kahden yrityksen välillä eli yrittäjän tulee perustaa yritys ennen yhteistyön aloittamista.
Aikaisemmat kuukauden kysymykset ja vastaukset
1. Onko franchising riskittömämpää kuin yksinyrittäjyys?
Kaikkeen yrittäjyyteen liittyy riskit aivan samalla tavalla kuin menestysmahdollisuudetkin, joista vastuun kantaa yrittäjä itse. Franchising vähentää liiketoimintariskiä, mutta ei poista sitä täysin. Pienempi riski selittyy sillä, että franchisingyrittäjä pääsee aloittamaan toimintansa markkinoilla jo testatulla liiketoimintamallilla. Yrittäjä myös koulutetaan ja häntä tuetaan liiketoiminnan alkuun. Hän saa myös monia ns. ketjuetuja (mm. valmis tunnettuus, volyymiedut ostoissa jne.), jotka auttavat menestymään kilpailluilla markkinoilla. Näistä hän saa selviä kilpailuetuja yritystoiminnalleen, mikä auttaa menestymään kilpailluilla markkinoilla paremmin kuin yksinyrittäjä, joka joutuu tekemään ja kehittämään kaiken itse alusta alkaen.
2. Paljonko tarvitsen pääomaa ketjuyrittäjyyden aloittamiseen?
Tämä riippuu todella paljon toimialasta, mille aikoo yrityksensä perustaa. Jos kyseessä on siivouspalveluita harjoittava yritys, alkupääomavaatimus voi olla hyvinkin pieni, ehkä muutamia tuhansia euroja. Jos kyseessä on taas suuren vähittäiskaupan tai ravintolan perustaminen, rahaa saattaa upota jopa satoja tuhansia euroja. Ketjuyrittäjyydessä alkupääomavaatimus muodostuu samoista elementeistä kuin yleensäkin yritystoiminnan aloittamisessa. Erona on lähinnä franchisingketjuissa maksettava liittymismaksu, joka yleensä suomalaisissa ketjuissa on 5.000 – 15.000 euron välillä. Se on kertaluontoinen maksu, joka maksetaan franchisingantajalle ns. sisäänpääsymaksuna ketjuun. Ketjuilla on yleensä kertynyt kattavaa kokemusta siitä, kuinka paljon alkupääomaa vaaditaan ja mihin alussa tulee panostaa pääomaa, jos lähtee yrittäjäksi heidän ketjuunsa. Tämä tieto on myös yleensä avoimesti saatavissa ketjuista.
3. Millaista tukea saan ketjulta aloitusvaiheessa?
Jokainen ketju ensinnäkin kouluttaa yrittäjän ennen aloitusta. Koulutusohjelmat vaihtelevat muutamasta päivästä jopa kuukausiin. Koulutuksen jälkeen yleensä ketjut ovat myös käytännössä tukena käynnistämässä liiketoiminnan aloituksessa, opastamassa myynnissä, asiakaspalvelussa, sisustamassa toimitilaa jne. Joillakin ketjuilla on tarjota jopa ns. ”avaimet käteen”-paketti, jolloin yrittäjä pääsee aloittamaan jo toimivassa yksikössä, jonne kaikki on hankittu ja asennettu valmiiksi.
4. Mistä / miksi maksan franchisingmaksuja?
Franchising-yrittäjä maksaa yleensä alussa kertaluontoisen liittymismaksun ja koko sopimussuhteen aikana ns. yhteistyömaksua, joka on yleensä %-osuus (tyypillisesti 5-15%) yrittäjän liikevaihdosta. Franchisingmaksuilla yrittäjä lunastaa paitsi paikkansa ketjun jäsenenä, myös testatun liiketoimintamallin (eli konseptin) ja tunnetun brandin käyttöoikeuden, hän saa myös koulutuksen sekä jatkuvan ohjauksen ja tuen. Arvoiksi kannattaa myös lukea erilaiset ketjun jäsenyydestä koituvat edut, mm. kustannussäästöt hankinnoissa, kun pääsee hyödyntämään ketjun laajuusetuja. Franchisingmaksujen lisäksi ketjuissa usein kerätään ns. palvelumaksuja (esim. markkinointimaksu) yhteisesti hankittavien palveluiden (esim. yhteismarkkinointiin) maksamiseen.
5. Miten paljon ”käsiäni sidotaan” franchisingketjun jäsenenä?
Franchising-yrittäjä sitoutuu sopimuksella toimimaan konseptin mukaan. Konseptin laajuus vaihtelee ketjuittain, mutta yleensä ns. ennaltamäärätyt asiat liittyvät tuote-/palveluvalikoimaan, keskeisiin työkaluihin ja -välineisiin, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja tuotantotapoihin sekä yritysilmeeseen. Mikään ketju ei määrittele 100%:sti kaikkia asioita konsepteissaan, mutta konseptiin kuuluvista asioista pidetään kiinni. Tämä tarkoittaa käytännössä, että franchisingantaja on luonut toimintaohjeet ketjun franchisingyrittäjälle ja se myös valvoo niiden noudattamista. Konseptin ulkopuolelle jäävät asiat yrittäjä ratkaisee itse.
6. Mistä löydän lisätietoa franchisingtoiminnasta?
Franchisingtoiminnasta on kirjoitettu muutama kirja, joita kannattaa kysellä kirjastoista. Lisäksi tietoa ja opastusta löytyy Suomen Franchising-Yhdistyksestä (www.franchising.fi) sekä alan asiantuntijayrityksistä (mm. www.francon.fi). Tietoa juuri nyt ketjuissa avoinna olevista yrittäjäpaikoista löytyy uudesta nettipalvelusta: www.ketju.fi.
7. Mistä tiedän, että minulle tarjottava franchisingsopimus on pätevä?
Suomen Franchising-Yhdistys tarkistaa jäsenketjujensa sopimukset, että ne täyttävät franchisingtoiminnan yleiseurooppalaiset eettiset säännöt. Oli ketjun sopimus tarkistettu tai ei, on jokaisen franchisingyrittäjäksi aikovan tärkeä käydä läpi sopimus franchisingasiantuntijan kanssa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuksen ymmärtäminen on paras riskienhallinnallinen elementti yrittäjälle. Asiantuntijoiden yhteystietoja löytyy mm. Suomen Franchising-Yhdistyksestä.
8. Onko ketjuyrittäjyys kalliimpaa kuin yksinyrittäjyys?
Alkava yrittäjä tarvitsee aina alkupääomaa yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan käynnistämiseen. Rahaa menee esimerkiksi toimitilojen hankkimiseen tai kunnostukseen, kaluston ja laitteiden hankintaan, alkumarkkinointiin, alkuvaraston hankintaan ja käyttöpääomaan. Franchisingyrittäjyys on ehkä tyypillisin ketjuyrittäjyyden muoto. Franchisingyrittäjyyden alussa tulee lisäksi yhtenä alkuinvestointieränä ns. liittymismaksu, joka tulee maksaa ketjun vetäjälle eli franchisingantajalle. Toisaalta franchisingantaja on usein neuvotellut valmiiksi koneiden ja laitteiden hankintasopimukset, maksuehdot alkuvarastolle jne., jolloin usein käykin niin, että franchisingyrittäjänä aloittaminen muodostuu edullisemmaksi kuin yksin aloittaminen. On erittäin vaikea vertailla yksinyrittämisen ja ketjuyrittämisen alkuinvestointien määrää, sillä täysin vastaavaa tilannetta ei voi koskaan olla.







